Mitäs se kani on näinä päivinä puuhaillut? Katsotaan kuvista.

Syönyt samettityynyltä. Tai ei se nyt vallan samettia ole.

 

 

Loikkinut viltillä.

 

 

Seurannut Vikun ja Tigrun touhuja.

 

Katsonut kaivaten häkistä vapauteen.

 

Ja paljon paljon muuta. Muunmuassa toiminut linssiluteena. Hippi nauttii kuvaamisesta, niin olen kuvittelevinani. Se tykkää tulla tuuppimaan minua kun makaan rähmälläni lattialla. Usein pitää odottaa kauan, että se saa tutkittua kameran lähietäisyydeltä. Ei viitsi ihan nenukuvia siitä ottaa.

On hauskaa kuvata sitä ja panna sille sanoja suuhun. Tuskin kani ajattelee yhtään niin kuin mitä täällä blogissa joskus kirjoitan sen ajattelevan. Mutta eläimen inhimillistäminen on inhimillistä. Sallittua, kunhan ei oikeasti ajattele sillä tavalla. Koirien kohdalla syyllistytään tähän aivan liian paljon. Kuvitellaan niitä liikaa ihmisen kaltaisiksi ja siksi kouluttaminen talon tavoille ontuu niin pahoin.